"Olin nähnyt rikon kerran, hyvin pikaisesti. Kuten kaikki. Olin nähnyt sen ottavan tilanteen hallintaansa. Lähes kaikki rikot olivat äkkinäisiä tapauksia. Rikko tulee väliin. En ollut tottunut tällaisiin vetoomuksiin, tällaiseen vanhanaikaiseen luvanhakumenettelyyn. Me kasvamme rikkoon luottaen, kuullen mutta näkemättä, mainitsematta mitään huomaamistamme ulqomalaisista taskuvarkauksista ja pahoinpitelyistä, joita meidän ei pitäisi huomata omalta paikaltamme Bészelissä, koska rikko on paljon pahempi rikos kuin se, mitä Ul Qomassa tapahtuu."Englantilaiskirjailija China Miévillen romaani Toiset on scifidekkari, genrejen risteytymä, jollaiset ovat minusta aina kiehtovia kokeilevuudessaan. Miéville (jonka nimen kirjoittamisesta vahingossa Melvilleksi Moby Dick -kirjailijan mukaan minulle kettuiltiin Facebook-ryhmässä, kun kerroin ostaneeni tämän kirjan Worldconista) on luonut romaaniin mielikuvituksen lennon kannalta hedelmällisen lähtökohdan, sillä tapahtumat sijoittuvat Bészelin ja Ul Qoman kaksoiskaupunkiin. Kaupungit sijaitsevat tietyllä tapaa lomittain, eli kummankin paikan asukkaat voivat ajoittain nähdä omasta kaupungistaan toisen asukkaita ja rakennuksia, mutta "väärän kaupungin" asiat on jätettävä huomiotta, oltava vain näkemättä. Kaupungista toiseen ei voi loikkia holtittomasti, koska... ei vaan voi. Sitä kutsutaan rikkomiseksi, ja jos sen tekee tarpeeksi pahasti, ensimmäisessä sitaatissa mainittu Rikko saapuu paikalle, eikä tekijälle käy hyvin.
Erikoisessa miljöössä elämä kuitenkin kulkee muutoin varsin tavalliseen tapaan, tapahtuu ryöstöjä ja murhia, jollaista komisario Borlú päätyy tutkimaan. Nuori nainen löytyy tapettuna, ja lopulta paljastuu, että vaikka hänet löydettiin Bészelin puolelta, nainen oli tehnyt opiskelijana tutkimusta Ul Qoman puolella. Hän oli perehtynyt vanhempaan tutkimukseen, jossa väitettiin, että kaksoiskaupunkien välissä sijaitsee salainen alue, Orsinna, jota yleisesti epäillään vain vanhaksi myytiksi. Borlú joutuu matkustamaan toisen kaupungin alueelle, jossa hänen pitää poikkeuksellisesti yrittää olla näkemättä omaa kotikaupunkiaan. Murhan selvittely jatkuu yhteistyössä eri kaupunkien poliisivoimien välillä.
"Käänsin katseeni saman tien pois, hämmentyneenä aivan kuten hänkin, yhtä nopeasti. Kohotin katseeni kiitorataa lähestyvään lentokoneeseen. Kun katsoin hetken päästä taas eteenpäin ja jätin huomaamatta raskain askelin pois kävelevän vanhan naisen, katselin huolellisesti hänen ja hänen vieraan katunsa sijaan läheistä, kotoista ja rapistunutta GunterStrászia."Toiset on luettavissa allegoriana monin tavoin. On toisen maailmansodan jälkeen jakautunut Berliini ja muut maailman alueet, jotka on jaettu eri valtioiden kesken mielivaltaiselta tuntuvalla tavalla. Säieteoriastakin on kirjan yhteydessä puhuttu, ja siihen perehtyneenä kirjaa olisi varmasti ollut vielä mielenkiintoisempaa lukea. Sekä Bészelissä että Ul Qomassa on omat nationalistinsa, joiden vastavoimana toimivat kaupunkien yhdistymistä ajavat unifikationistit. Kielen osalta suurin kiinnostavuus nousee siitä, miten kaupunkien erottavia tekijöitä, niiden rajalla kulkemista ja toisen kaupungin huomiotta jättämistä kuvataan. Myös J. Pekka Mäkelän suomennos tuntui kielen puolesta toimivalta. Kirjan maailma on melankolinen ja jollakin tapaa välinpitämätön, mikä varmaankin tulee kovaksikeitetyn dekkarin genrestä, johon kirjan on todettu tieteiskirjan lisäksi sujahtavan. Minua tämä tunnelma kuitenkin etäännytti. Teoksen suomennos on pituudeltaan 365-sivuinen, ja ajoittain koin kerronnan osalta puutumista – miljöön erikoislaatuisuuden ja kaupunkien ominaispiirteiden esittelyä ja ehkä tarinan kuljetustakin olisi voinut minusta tiivistää. Myös dialogeissa tuntui ajoittain olevan tyhjäkäyntiä, ytimekkäämminkin olisi monesti voinut sanoa.
China Miévillen Toiset on asetelmaltaan vahvan allegorinen, mietityttävä ja tarinaltaankin hyvin rullaava teos. Oma kokemukseni lukemisen aikana ja sen jälkeen oli, että kirja on hyvä, mutta liekehtimään se ei minua saanut, syistä jotka mainitsin edellä. Koska odotin kirjan saamien monien palkintojen ja kuulemani hehkutuksen perusteella jotakin todella vaikuttavaa, pieneltä pettymykseltä ei voinut välttyä. Mutta toisaalta, kaikkia kirjoja ei voi kokea yhtä loistavina, vaikka kuinka valitsisi lukemansa tarkasti. Jos kirjan asetelma ja tieteiskirjallisuuden sekä dekkarin hybridi lajeina kiinnostavat, suosittelen toki tarttumaan – kirjan maailma on ehdottomasti luotu taitavalla tavalla.
Blogeissa: Kirjavinkit, Kirjamielellä, Kujerruksia, Aamuvirkku yksisarvinen, Oksan hyllyltä
Tämä on ensimmäinen lukemani kirja Sivumennen-podcastin lanseeraamaan Hyllynlämmittäjä-haasteeseen, jossa luetaan 12 omaan kirjahyllyyn hankittua, vielä lukematonta kirjaa vuoden aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti