perjantai 26. elokuuta 2016

6 vanhaa syysrunoa

Alustus: Tässä on kuusi vanhaa runoa (no, viime- ja toissavuotisia), jotka käsittelevät eri tavoin syksyä. Halusin valita mukaan jonkin verran jotakin vähän mukavampaa ja positiivisempaa kuin tekstieni aiheet yleensä ovat, huomaatte kyllä jos pitempään seuraatte, heh. Tosin eivät nämäkään kaikki ole mukavia. Näistä neljä on kirjoitettu henkilökohtaisesti hyvänä syksynä ja pari sitten... vähemmän. 

______________________________________________________________________________________________


Elokuisena iltana
cheddarjuuston värinen kuu loistaa
ja ulos katsoessani lepään

---------------------------------------------

Tuuli tule
ikkunastani sisään
viilennä huoneeni
raikkaaksi
puhtaaksi

---------------------------------------------

Syksyn kuulautta
hengitän
ja taas elän

---------------------------------------------

Myrskyn aikana tunnen
olevani eniten elossa
Ihmistä vahvemmat voimat
saavat sen aina tapahtumaan
Seesteisempänä aikana
kaipaan sitä usein 
Myrskyä

---------------------------------------------

Melankolialla on asteikko
Toisessa päässä on kaunis syyspäivä
Toisessa päässä suru

---------------------------------------------

Puut ovat riisuutuneet
paljaiksi talven lähestyessä
Paljas olen minäkin
vereslihaan asti
Ruoski minua lisää
kaada suolaakin päälle
En minä enää
mitään tunne kuitenkaan
Ruskeat lehdet tallautukoot
kenkien alla
asvalttia vasten

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti