#Runo18-haasteen koonti

Omppu innosti tänäkin vuonna kirjabloggaajia runon äärelle haasteellaan, joka kantoi nyt nimeä #runo18. On tullut haasteen koonnin aika.

En ole tainnut muistaa käyttää tänä vuonna kaikissa somepostauksissani tuota häsää, mutta henkisesti olen osallistunut jokaisella vuoden 2018 aikana lukemallani runokirjalla haasteeseen! Mahtavaa, että ensi vuonna runohaaste jatkuu #runo19-haasteena.

Luin vuoden aikana seuraavat 15 runokirjaa, mukana linkit postauksiin (osa on julkaistu osana kuukausittaisia kirjakattauksia, joiden tekstit on tuotu Instagramista).

Rae Armantrout: Kunhan sanon
Virpi Vairinen: Ilmanala
Harry Salmenniemi: Yö ja lasi
Olli-Pekka Tennilä: Ontto harmaa
Raisa Jäntti: Grand plié
Jere Vartiainen: Minuus / Miinus
Susinukke Kosola: Varisto
Olli Sinivaara: Purkautuva satama
Lassi Hyvärinen: Tuuli ja kissa
Ellen Niit: Maailman pysyvyys
Saara Metsäranta: Meitä vasten hukkuneet
Tua Forsström: Merkintöjä
Kaija Rantakari: Koko meren laajuus
Veera Antsalo: Imago
Stina Saari: Änimling

Haasteeseen kuului, että luettujen kokoelmien nimien pohjalta muodostetaan runo, johon saa lisätä väleihin omia sanoja. Mainio idea. Omani kuuluu näin:

kunhan sanon:
imago on hajoamassa
ontto harmaa peittää meitä vasten hukkuneet
heidän yllään läikkyy koko meren laajuus 
mitä sitten jos yö ja lasi
ovatkin se maailman pysyvyys
joka jää
mutta vielä ilmanala on kevyt
tuuli ja kissa leikkivät yhdessä
tekevät merkintöjä
kissa osaa balettiliikkeen: grand plié
tämä on purkautuva satama
ja minun kieleni hajoaa
oliko se varasto vai varisto
minuus / miinus?
änimling
än
im
ling
ng
n


Kiitos Ompulle hienosta työstä runojen pariin kannustamisessa! Vaikka olen laiska haasteiden kanssa nykyisin, ensi vuonna olen ehdottomasti tässä taas mukana.