keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Vähän erilainen lista isänpäivän kirjavinkkejä

Tänään on useampaan otteeseen nostettu Twitterissä esille kirja-alan toimijoiden isänpäivämarkkinointi. Tästä puhuttiin jo viime vuonna paljon, mutta nähtävästi saa puhua edelleenkin minkään muuttumatta. Yksipuolista on yhä, eikä mieskuva näytä listoissa mainittujen isänpäiväkirjojen perusteella viime vuosikymmeninä juuri muuttuneen, yhtään mihinkään. Tuon markkinointinäkemyksen mukaan naiseus ja kaikki perinteisesti siihen liitettävä on jotakin, mikä pitää kadottaa tyystin näkyvistä isänpäiväksi vinkatuista kirjoista, siitä ei saa hiiskahtaakaan.

Nyt aion vinkata 12 loistavaa, vaikutuksen tehnyttä, viimeisten parin vuoden aikana ilmestynyttä kirjaa, joiden kirjoittajat ovat naissukupuolen edustajiksi identifioituvia. Ainakin oletetusti. Vinkatut kirjat sattuvat tällä kertaa olemaan kaunokirjallisuutta, sekä romaaneja että novelleja ja yksi runoteoskin on mukana!


Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017)

Hienosti kirjoitetut novellit käsittelevät moninaisia aiheita ja onnistuvat usein yllättämään lukijan. Välillä vähän pelottaakin, kun ääneen sanomaton tai selittämätön uhka leijuu ilmassa.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Laura Gustafsson: Korpisoturi (Into 2016)

Oletko kuullut survivalismista? Eräretkeilystä ja luonnossa omin avuin selviytymisestä kiinnostuneelle tämä romaani on mitä kiinnostavinta luettavaa. Kirjassa yhteiskunta kokee kriisin sähköverkon romahdettua, ja selviytymistaidoille tulee yllättävän kova kysyntä...

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi (Otava 2017)

Hiidensalon historiallinen romaani kansallistaiteilija Albert Edelfeldtistä on laaja kokonaisuus, mutta hyvin sujuvaa luettavaa. Kirja kertoo myös mm. taiteilijaelämän nurjasta puolesta, holtittomista naissuhteista, ja se asettaa kuvaamansa ajanjakson laajempaan yhteyteen Suomen historiassa.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Katja Kallio: Yön kantaja (Otava 2017)

Myös nykypäivän mieslukijan on täysin relevanttia tietää, millaista naisilla oli mielisairaalassa 1800-1900-lukujen vaihteessa ja minkälaisin omituisin perustein heitä sinne määrättiin. Katja Kallion romaani on todella hienosti kirjoitettu ja sen kerronta elää vahvoista kielikuvista.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Han Kang: Vegetaristi (Gummerus 2017)

Minulle kevään käännöskirjojen ykkönen oli eteläkorealaisen Han Kangin oudon kiehtova romaani, joka kertoo lihansyönnin lopettamisen yllättävistä seurauksista ja mielen hajoamisesta. Kirja kiihdyttää ajatuksia monella tapaa.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Anneli Kanto: Lahtarit (Gummerus 2017)

Hyvä on, yksi sotakirjakin listalle. Anneli Kannon historiallinen romaani kuvaa valkoisesta näkökulmasta Suomen sisällissotaa useiden eri kertojien äänillä. Pohjanmaalaisten suojeluskuntalaisten matka vavahduttaa ja vaikuttaa syvälle.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Maylis De Kerangal: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (Siltala 2016)

Miltä kuulostaisi romaani sydämensiirrosta? Aihe on samaan aikaan traagisen surullinen ja toiveikkaan lohdullinen, mutta palkittu ranskalaiskirjailija ei kuvaa sitä sentimentaalisesti, vaan tarkan havainnoivasti. Pitkät virkkeet saavat suorastaan hengästymään, kun kirjaa ei malta laskea käsistään.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Marianna Kurtto: Tristania (WSOY 2017)

Tulivuori purkautuu! Laava virtaa ja evakuointeja tehdään laivoin yli valtameren! No, tosiasiassa Marianna Kurton upeakielisessä esikoisromaanissa pääosassa ovat pienellä saarella elävän yhteisön mutkikkaat ihmissuhteet, mutta joka tapauksessa suosittelen teosta kaikille.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Anni Kytömäki: Kivitasku (Gummerus 2017)

Kytömäen Kultarinta-esikoisteoksen tapaan myös tämä on loistava historiallinen romaani niin kieleltään kuin kerronnaltaankin. Taitavasti laadittuja juonenkäänteitä säästellään loppumetreille asti. Kirjan yli 600 sivua pitävät otteessaan, eikä se lukukokemuksena tunnu ollenkaan tiiliskiveltä.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Aura Nurmi: Villieläimiä (Kolera 2016)

Sisimpään lujaa iskevä runokokoelma sai minut suorastaan tolaltani alkuvuodesta. Se tarkoittaa tässä tapauksessa vain hyvää. Kirjan runot näyttävät rankan rehellisesti elämän nurjia puolia, mutta onneksi toivoakin on.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Maaria Oikarinen: Lucian silmät (Arktinen Banaani 2017)

Taiteilijarentuista kertovien romaanien ystävälle sopii mainiosti tämä esikoisteos, joka on yksi HS:n esikoiskirjapalkinnon kymmenestä ehdokkaasta. Hillittömällä tavalla kerrottu tarina käsittelee samalla vakavaa aihetta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Maria Peura: Tunkeilijat (Teos 2017)

Peura on kirjoittanut kiehtovan monipuolisia novelleja ajankohtaisista aiheista. Erilaiset kertojanäänet tuovat esiin mm. Lapissa asuvia teinityttöjä, turvapaikanhakijoita, papin ja dominoivan äitihahmon.

Blogikirjoitus Tekstiluolassa


Blogistani saa toki katsoa myös lisää kirjavinkkejä, yhdestäkään huonosta kirjasta en ole tänä vuonna vielä blogannut!

14 kommenttia:

  1. Viime vuonna yksipuolisesta isänpäivämainonnasta puhuttiin sen verran paljon, että olin toivonut menon vihdoin muuttuneen. Ehkä ensi vuonna? Tai edes ensi vuosikymmenellä?

    Minulla odottaa lukupinossa Tristania, palan halusta päästä sen kimppuun

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pidättäisi hengitystäni, eli ensi vuosikymmen vaikuttaisi todennäköisemmältä... Tristania on mahtava. <3 Kiitti kommentista!

      Poista
  2. Tässäpä on hyviä vinkkejä, minullekin. Aion ainakin lukea Kurton, Kytömäen ja Peuran kirjat ja suosittelen myös itse etenkin Aroa, Kalliota, Kangia ja Kantoa. Hienoja kirjailijoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että sinullekin tarttui vinkkejä! Poimin tähän monta vuoden kovimpiin lukukokemuksiini kuuluvaa.

      Kiitän kommentista! :)

      Poista
  3. Vaikuttava lista Tuomas! Olen lukenut noista neljä kovaa K:ta eli Kallio, Kang, Kurtto ja Kytömäki. Omalle isälleni annan Marjo Heiskasen romaanin Mustat koskettimet, sillä hän rakastaa kamarimusiikkia. Siinä yksi vinkki lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiina! K-lista on tosiaan kova, siihen voi hyvin lisätä vielä Kannon, joka on todella ravisuttava. Mustat koskettimet on mulla varauksessa, sijalla 60 näytän olevan tällä hetkellä. Paljon sitä on kehuttu.

      Poista
  4. Koska itse luen pääosin käännöskirjallisuutta, tämä lista oli minulle etäinen. Vain Anneli Kanto vakuuttaisi minut, sillä hänen kirjansa muistisairaudesta eli Pala palalta pois oli todella jotakin. Yhdessä olemme tehneet jotain samaa: En ole blogannut tänä(kään) vuonna yhdestäkään huonosta kirjasta. Mitä niihin aikaansa tuhlaamaan!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestaan luen jonkin verran enemmän kotimaista kuin käännettyä, siksi listakin painottui siihen. Kannon Lahtarit on tosiaan erittäin vaikuttava, suosittelen! Toivoisin myös sen olevan F-ehdokas tänä vuonna.

      Ja mitäpä huonoihin kirjoihin tosiaan aikaa ja vaivaa laittamaan, kun vapaaehtoisesti omalla ajalla tässä blogataan! :)

      Kiitos, Leena! <3

      Poista
  5. Mahtavaa, että jaksoit tehdä tällaisen listan! Jes! Hyviä vinkkejä myös. Ja kiva kuulla, että joku toinenkin on pitänyt Vegetaristista paljon, kun jotenkin tuntuu, että moni vähän vierastaa sitä. Mun mielestä se oli huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Vegetaristi on todella huippu, se on tainnut jakaa aika paljon ja joitakin myös oudoksuttanut. Muhun kolisi kyllä!

      Poista
  6. Loistoidea Tuomas! Suorastaan risoo tuo iänikuinen top10-listan mukainen dekkareiden tuputus, jota myös isien lukuhaarukan aliarvioimiseksi voisi kutsua.
    Gustafsson ja De Kerangal ovat erinomaisia, muita en ole lukenut, mutta uskaltaisin luottaa arvioosi, jos olisi Isä tämänilmaisissa.
    Tämankaltaisilla riemukkailla ja rohkeilla nostoilla on ilmiselvä tilauksensa ja mahdollisuus terveesti suistaa lahjanostajia ja lukijoita pois tuttujen turvallisten kiskojen puksutuksesta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, sotaa ja dekkareita isille yleensä tyrkytellään, miesten kirjoittamina totta kai. Ehkä edes joku lahjaa harkitseva sattuu päätymään tähän pikku listaani. :) Kustantamojen ja kirjakauppojen tavoittavuutta minulla ei ole, sieltä se suuri muutos sitten lähtee jos on lähteäkseen.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos! Ainakin isäni sai jo Korpisoturi-pakettinsa. :D

      Poista