Muutama oma runo viime viikoilta.
_____
Lämpenee
Lämpö huokuu merestä höyrynä
Tiivistyy pilviksi jotka pian satavat
Salamointia
Ukkospilvet kiertyvät toistensa ympäri
Itseään ruokkien
ja ruokkien
Säähäiriö
Äärisään ilmiö
Järjestäytynyt systeemi
Saa nimen
Kerää voimia
mitä lämpimämpiä valtavien aavojen vedet
Hurjaksi olennoksi kasvettuaan
sisällään energia jolla valaisisi kaupunkeja
Trooppinen hirmumyrsky
viimein on kohdattava maatakin
mikä vie sen voimat
mutta ennen sitä elementit ehtivät riehua
pilvispiraalin ruoskien alla
Sen energia pimentää kaupunkeja
Pudottaa sadetta niin kuin ei koskaan
Murtaa penkereet päästäen valloilleen joet
Nousee merestä maalle
Tulva
Ajaa väen ullakoille huomaamaan ettei riitä
On hajotettava katto kirveellä
Kiivettävä läpi ja huidottava vaatteella
keskellä vesierämaata
jossa vielä eilen käveltiin
kuivalla pinnalla
Nyt puunlatvojen ympärillä huljuu
molekyylimassa väärässä paikassa
Likainen vesi
Vie mukanaan autot
sisällään ihmiset
loukussa metallikehikoissa
sisään ryöppyää
Hukkumiskuolema
Kun ilmiö on ohi
Kuumuudessa pesivät taudit
Kaduilla vaeltajat
joiden kodit se vei
ennen kuivumistaan ilmaan
energian siirtymää potentiaaliksi
Lämpenee
Kiihtyen
_______
Veri on virrannut kadulle
kuvassa
verkkolehden etusivulla
Hetkeä aiemmin ihmisessä kiertänyt
valtimoista hiussuoniin
Tehnyt sydämessä läpikulkumatkoja
Mutta nyt kuvattuna
kadulle valuneena
lisätty uutista täydentämään
viivaamaan alle
paha maailmassa
Ymmärtää lapsikin käydessään
verkkolehden etusivulla
_______
Syys sataa puista alas
Suuri lehti takertuu poskeen
Kylmä
Märkä
Vettynyt pehmeäksi
Tuntuu niljakkaalta
Sen on lähdettävä
päätän
Tartun varresta
Viskaan pois
Se leijuu kadun varteen
Liikenne kulkee
ohi
________________________
(Yleensä välttelen runoissani selkeää ajankohtaisuutta ja poliittisuutta; ihmisten sisäiset maailmat, suhteet toistensa välillä ja tunteet ovat minulle helpommin kuvattavaa materiaalia, mutta nämä vain syntyivät. Viimeisenä on syysruno, joka on kai aika perinteinen.)
Tuo ykkösen: "Ukkospilvet kiertyvät toistensa ympärille itseään ruokkien" pätee myös kakkosen suhteen; hauskasti sanoisin, jos aihepiiri ei olisi ko. vakavuusluokkaa...
VastaaPoistaSyksyn, vaikka se omaa kenties vahvinta vuodenaikaa onkin, niljakas lehti aiheutti välittömän kädenhipaisun poskelle.
Itsestään putkahtelevalla ja perinteisellä on oma sijansa. Se helpommin kuvattava pysyy kyllä tallella. Laaja-alaisuus on hyvä käyttövoima ja moottori...
Kiitos hyvästä runohetkestä:)
Totta, nuo kaksi sopisivatkin peräkkäin osana laajempaa kokoelmaa, koska vertautuvat tuolla tavoin... Itse en olisi keksinyt, kyllä on alitajunta taas työskennellyt mielenkiintoisesti. :) Kiitos itsellesi taas hyvin arvokkaasta kommentista! On kiinnostavaa ja hienoa kuulla, että nämä ovat herättäneet mielikuvia ja tuntemuksia.
Poista