Viime viikot olen kirjoittanut Kritiikki näkyy! -hankkeeseen tekstiä, joka käsittelee traumaa taiteen vastaanotossa ja kriitikon työssä. Essee on nyt julkaistu hankkeen verkkosivuilla: "Katalogiraivosta korjaavaan taidekokemukseen – trauma taiteen vastaanotossa". Kirjallisuus, lukeminen ja kirjoittaminen ovat vahvasti läsnä, mutta teksti on tarkoitettu myös muista taiteenlajeista kritiikkiä kirjoittaville luettavaksi, vertaistueksi ja keskustelun herättäjäksi. Ja tietysti pohdittavaksi taiteen kokijoille, eli kaikille. Kommentteja esseestä voi jättää myös tähän postauksen alle, kuulen niitä mieluusti!
Todella hyvä essee! Kirjoitat älykkäästi ja reflektiivisesti.
VastaaPoistaOi, paljon kiitoksia! :) Tämä tuntui tärkeältä aiheelta, joka vei yllättävänkin syvälle myös itseen, kun sitä lähti käsittelemään.
Poista"Vaikeitakin tuntemuksia herättävästä taiteesta syntyy parhaimmillaan kritiikkejä, jotka korjaavat ja rakentavat sitä, mikä teoksessa on alkanut tai jo pitkälle kehittynyt. Jos jokin on kesken, siitäkin voi kritiikki kertoa." Tämäkin on totta, mutta myös minusta se, että elämässä on hetkiä, kuten vaikka jostain aiheesta posttraumaattinen stressi, että on paras valita mitä lukee ja ehkä aikoo myös julkisesti arvioida. Olen jättänyt pari tilaamaani kirjaa lukematta, sillä tuohon mainioon tiivistykseen voi lisätä senkin, että trauma muuttuu psykoosiksi! Tai jos ei ajauduta ihan tähän, vastaan tulee ainakin minulle tarve turvata oma privaattielämä, se osa, jota en jaksa ajatellakaan ja joka alkoi kesäkuussa 2016....Lukijani voivat ihmetellä, mutta dekkarit ovat hyvää lääkettä! Kirjoitat aina niin kiinnostavasti♥
VastaaPoistaKiitos, Leena! Sitäkin koetin tässä tekstissä tuoda esiin, esim. Jalat ilmassa -kokemuksellani, mutta ehkä se jäi pääasiassa rivien väliin, että raskaita teoksia ei tarvitsisi kenenkään työnsä tai harrastuksensa takia olla pakotettuja lukemaan silloin kun on itsellä vaikea hetki – mutta sopivalla hetkellä ne saattavat olla korjaavia, jos aihe on käsitelty mielekkäällä tavalla. Tähän liittyy niin paljon kaikenlaista! Hyvä, että aihe selvästi pohdituttaa monelta kantilta. On tosiaan tarve myös turvata asioita, ja olen sitä mieltä että kukin paljastaa vain sen verran kuin on itselle sopivaa ja mihin on valmis.
Poista