torstai 6. heinäkuuta 2017

Eino Leinon, runon ja suven päivä + oman runon ensiesitys

Tänään kirjabloggaajat olivat runokävelyllä, jolle itsekin kerkesin osallistua hetkeksi kävelyn loppupäässä Kansalaistorilla (okei, en ehtinyt varsinaisesti kävellä). Siellä minut yllytettiin lukemaan omia runoja, joten päätin spontaanisti, että yksi puhelimen muistiossa asuneista runoista saa tulla luetuksi ensi kertaa julkisesti. Kävelyn päätteeksi Sanomatalon alakerran kahvilassa luin osan Marokko-runoistani, mutta Kansalaistorilla lukemaani en ollut vielä tekstinä julkaissut. Tässä siis se.


Tietovirtamme patoutuu
algoritmikohinaan
Mikä pitäisi tietää
jää sivulauseisiin
heikoiksi signaaleiksi

Voit kuvitella minut termiksi
ontologian olioksi
semanttisessa verkossani
joka on punottu niin tiukaksi
ettei läpi pääse
vaikka puskisi väkivalloin

Tunteaksesi minut
sinun ei tarvitse tuntea
ulkoisia ominaisuuksiani
mutta sisäiset sinun on tunnettava
sanoi Wittgensteinkin
ja että oliona sisällän
kaikkien asiantilojen mahdollisuuden
Siinä on liikaa valittavaa
Kaikkien
asiantilojen
mahdollisuuden

Ja samalla
olen vain yksinkertainen olio
mahdollisten yksityisten asiantilojen
avaruudessa
jonka voit kuvitella tyhjäksi
Mutta et minua ilman avaruutta
Elän sitä ja siinä

Tietovirtamme pato
on algoritmikohina
Ja minä olen avaruuden olio
Piipitän heikkoa signaaliani
Kuuleeko kukaan


****

Runo saattaa vaikuttaa filosofian tuntemuksella briljeeraukselta, mutta siihen upottamastani Wittgensteinin Tractatus Logico Philosophicuksesta olen lukenut vain noin 15 sivua alusta. En ymmärtänyt siitä paljoakaan, ja ystäväni valisti, että olisi ollut parempi aloittaa selittävästä teoksesta... Jep. Joka tapauksessa päätin, että teoksessa on kohtia jotka toimisivat runoutena, ja samalla hyödynsin termejä joiden kanssa olen toiminut läheisesti työelämässä, terveisiä kollegoille! 

8 kommenttia:

  1. Olipa kiva saada tämä myös tekstinä. Kiitos kun olit mukana ja innostuit lukemaan runojasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos järjestäjäporukalle tapahtumasta ja mahdollisuudesta! Bloggaajayleisö oli oikein kannustava ja mukava runojeni ensiyleisö. :)

      Poista
  2. Kuulolla ollaan ja signaali tuli hyvin perille; ilmavasti briljeerattu:)
    Hmph; Wittgenstein on kiinnostava, mutta kimurantti kielipeleineen: "Onko enemmän identtinen kuin epätosi vai maksalaatikko?"...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset, hän on tosiaan ehdottoman kiinnostava mutta vähintään yhtä kimurantti. Ehkä jatkan kuitenkin yöpöydällä olevan kirjan selailua pikku hiljaa, jos niistä teksteistä vielä uusia runojakin kehittyisi. :D

      Poista
  3. Hyvin kuuluu, signaalit erottuvat! Hienoa, että ehdit mukaan ja rohkaistuit. Näin luettuna runo avautuu vielä toisella tavalla. Asiantilojen avaruus, se esimerkiksi kohisee nyt kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija, mahtavaa kuulla että sinullekin avautuu ja kohisee! Runokävely oli mainio tapahtuma, kiva oli käydä ja nähdä. :)

      Poista
  4. Mieleeni jäi lukemastasi vain algoritmikohina ja sisäisten ominaisuuksiesi tuntemisen tärkeys. Printattuna signaalisi visualisoituu loistavasti. Kiva oli nähdä sinutkin livenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, hienoa että ääneen luetustakin jäi muistijäljiksi sanoja, jotka nyt täydentyivät tekstin äärellä! Oli tosiaan kiva tavata, ja toivottavasti nähdään lähiaikoina uudestaankin kirjallisuuden äärellä, ehkäpä runotapahtumissa. :)

      Poista