Joinakin päivinä
olen vain huono
Tämä on taas näitä
joten anteeksi
että olen nyt niin
vaikeasti rakastettava
ja dramaattinenkin vielä
Mutta haluan uskoa kun sanot
Haluan todella
____________________
Niin kauan taistelin
niiden seinien sisällä
Räpiköin
ja ne antoivat periksi
välillä hiukan
Niiden materiaali jousti
Raivasin tilaa ympärilleni
ja mahduin hengittämään
keuhkojeni täydeltä
Mutta sitten ne ponnahtivat takaisin
minua päin: böyng
Virhe
Ei pidä luulla itsestään liikoja
Ja niin ne velloivat
minut puristuksiin
uuvuksiin
Virhe
Yritän kiskoa henkeä
enkä saa sitä tarpeeksi
____________________
Pyrin häneen
työntämällä kieleni
hänen ääriviivojensa sisään
Sotken hänet suttuisella punaisella
En osannut taaskaan olla
hienostunut
____________________
Jälkisana: tässä oli pari ahdistuspurkausta ja viimeinen runo on pulpunnut katseltuani taideteosta postikorttina. Mainetta ja kunniaa sille, joka keksii mitä katselin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti