lauantai 17. joulukuuta 2016

Novellimaraton 17.12.2016

Osallistuin Ompun järjestämään kirjabloggaajien novellimaratoniin, jossa tarkoituksena oli lukea novelleja lauantain 17.12.2016 ajan. Pääsin mukaan maratoniin vasta kolmen aikoihin iltapäivällä, koska noh, edellisenä iltana oli työpaikan pikkujoulut ja lisäksi halusin ensin viimeistellä bloggaukseni Yasmina Khadran Attentaatista. Hääräilin päivän aikana kaikenlaista, piti esimerkiksi pakkailla tulossa olevaa muuttoa varten ja iso osa kirjoistakin siirtyi jo pahvilaatikoihin, ääk. Ehdin kuitenkin lukea 10 novellia. Nyt siis Ompun novellihaasteeseen luettujen määrä on noussut jo 32 novelliin. Luin tänään kahta kokoelmaa, enkä kumpaakaan loppuun, joten teen kummastakin myöhemmin erikseen teoskohtaiset postaukset. Tässä kuitenkin luonnehdintoja kaikista lukemistani novelleista.


Kokoelma: Martti Joenpolvi  Valitut novellit (Gummerus 2016)

Martti Joenpolvi on merkittävä kirjailija erityisesti novellien saralla ja Gummerus järjestääkin joka toinen vuosi hänen mukaansa nimettyä novellikilpailua. Joenpolven novellivalikoima tarttui joskus mukaani heräteostoksena.

Valikoiman ensimmäisen novellin lopussa esiintyy itse Tšehov, tosin vain päähenkilön kuvitelmissa. Päähenkilönä on Mikkola-niminen mies Neuvostoliitossa, ja Hrustsevin aikaan -novelli on julkaistu alun perin jo 1969. Motiiviksi nousevat käsineet: Mikkola on ilmeisesti unohtanut käsineensä taksiin ja ne nousevat Suomen idänsuhteiden symboliksi, "aina me menetämme idänsuhteissamme".

Syyskuussa-novellissa kuvataan sisaruksia ja toisen heistä aviopuolisoa tilanteessa, jossa vanha mies on kuolemassa ja hänestä huolehtinut aviopari varautuu jo uuteen elämään. Miehen sisar on tullut vanhaan kotiinsa, avioparin nykyiseen kotiin, Yhdysvalloista, ja tilanne sekä ihmisten välit kytevät ja kipinöivät. Jännitteet tuntuvat novellissa vahvasti.

Kevätkesän lämpimin päivä -novellissa keski-ikäinen sosiologian professori kunnostaa mökillään lippusalkoa ja pohtii syntyjä syviä. Hän käy läpi eläämänsä, pohtii tulevaa ja lisäksi luontoa, maailmaa, yhteiskuntaa.

Halpa ammattimies -novellissa putkihommia saapuu tekemään novellin otsikon mukainen putkimies, jonka kertoja ristii Huvitukseksi. Tämä suhtautuu työssä ilmeneviin vaikeuksiin kevyesti, mikä tarttuu lopulta myös kertojaan.

Äideistä parhain -novellissa Martela-niminen mies lähtee vanhan ystävänsä Jääskeläisen, vakavasti sairastuneen teatteriohjaajan, luokse käymään. Häntä houkuttelee Jääskeläisen tuntema nainen, nuori yksinhuoltaja, jonka petiin Jääskeläinen hänet lupailee järjestää. Kertomus sisältää myös hämmentävää naisen rintamaidon erotisointia...

Erilaisista asioista koettu häpeä ja toteutumaton eroottinen vire sävyttävät novellia Espanjalainen sirppi. Siinä keski-ikäinen nainen häpeää mm. hulttiopoikiensa lujaa soittamia pornolauluja. Pojat ovat toivottomia tapauksia ja olleet vankilassakin. Nainen lähtee miehensä veljen kanssa soutelemaan ja laskemaan verkkoja, aviomies on ollut kolme päivää juoksemassa muiden naisten perässä. Eräässä novellin kohdassa pohditaan siittiöiden sielunelämää. 5/5.

Vaalea orakas -novellissa mies on lankonsa ja kälynsä kanssa sienimetsällä. Jälleen ilmassa on jännitteitä ja patoutunutta eroottista latausta. Lopussa koira saa jonkinlaisen epilepsiakohtauksen.

80-vuotias Ossi tekee katoamistempun syntymäpäivänään novellissa Pala valkoista marmoria. Hän on tehnyt vastaavanlaisia reissuja aiemminkin, noin viiden vuoden välein. Vaimo Nelly oli järjestänyt Ossille juhlat täysihoitolaan, ja Nelly joutuu selittelemään, mihin mies on oikein kadonnut. Ossi kohtaa erilaisia ihmisiä ja puhuu kaikille aivan puutaheinää siitä, kuka on ja mitä on aikoinaan tehnyt työkseen.


Kokoelma: Alice Munro  Julkisia salaisuuksia (Tammi 1995, oma kappaleeni uusintapainos 2013), alkuteos Open Secrets (1994). Suomeksi kääntänyt Kristiina Rikman.

Vuoden 2013 nobelisti Alice Munro ei esittelyjä kaivanne. Olen aiemmin lukenut Munrolta Liian paljon onnea -kokoelman. Julkisia salaisuuksia -teoksen novellit kuvaavat elämää Kanadan Ontariossa, tapahtuma-ajat vaihtelevat 1850-luvulta 1900-luvun alkupuoliskolle.

Ensimmäinen novelli Tuulentupia on yli 50 sivun mittainen ja jakautuu useampaan osioon: Kirjeitä, Espanjantauti, Onnettomuuksia ja Tolpuddlen marttyyrit. Pääosassa on kirjastonhoitajana työskentelevä, kauppahotellissa asuva Louisa, joka alussa käy kirjeenvaihtoa sotilaan kanssa ensimmäisen maailmansodan aikana. Mies on kuitenkin kihlautunut toisen naisen kanssa ennen sotaan lähtöään ja menee tämän kanssa naimisiin. Myöhemmin mies kuolee kauheassa onnettomuudessa tehtaalla. Ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa ja kuvaus on munromaisen kirpeää, juuri sellaista joka hänen tuotannossaan viehättää.

Oikea elämä -novelli alkaa toteamuksella: "Muuan mies otti ja rakastui Dorrie Beckiin. Tai ainakin hän halusi naida Dorrien. Tosi on." Siinä onkin novellin tarina pähkinänkuoressa. Novellissa kerrotaan myös Dorrien ystävistä, Millicentistä ja Murielista. Millicent järjestää kutsut, joilla Dorrie tutustuu varakkaaseen, vanhempaan mieheen ja saa tältä avioliittotarjouksen. Mies asuu Australiassa, eikä muutto kotikonnuilta ja itsenäisen elämän aloittaminen ole lopulta helppo päätös. Tarina on sydämellisen sympaattinen.


Kyseessä oli ensimmäinen lukumaraton bloggariurallani, toivottavasti pystyn osallistumaan vähän paremmalla valmistautumisella näihin jatkossakin!

2 kommenttia:

  1. Ihan hurjaa Tuomas, että muuton keskellä kykenit novellimaratoonaamaan. Mullakin oli tarkoituksena aloittaa lauantaina vasta vähän myöhemmin, mutta en sitten malttanutkaan ja aloitin jo heti aamulla herättyäni.

    Minullekin tämä oli eka maraton. Olen niitä vältellyt vähän siitäkin syystä, että karsastan nopeaa lukemista.

    Joenpolvi on kyllä kova, varmaan yksi parhaita suomalaisia novellisteja. Munrolta luin minäkin yhden ja se tuntui siltä kuin olisi tullut kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mulla on onneksi useampi päivä tässä aikaa pakkailla tavaroita, varsinainen muuttopäivä vasta ensi torstaina ja olen nyt lomalla. :) Luin sitten sen verran kuin muiden toimien ohella ehdin. Joenpolvi oli todella vaikuttava, jatkan tuon valikoiman loppuun vielä tässä joku päivä. Ja Munro, totutusti <3

      Poista